Näyttelyistä pontta keskusteluun yhdenvertaisuudesta
Mikkelin lukion mediaryhmä vieraili Helsingin matkallaan Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa. Museoissa esillä olevat näyttelyt Eläköön Wivi Lönn! ja Kaiken kansan muotoilua inspiroivat pohtimaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vierailusta syntyi kolme napakkaa artikkelia lukiolehti Progymnasmaan. Lue jutut alta.
Historiaa ja uusia tuulia Arkkitehtuuri- ja Designmuseoissa
Kävimme Mikkelin lukion mediaryhmä Progymnasman kanssa arkkitehtuuri- ja designmuseoissa vierailulla. Pääsimme ohjatun kierroksen avulla syventymään rakennusten historiaan, arkkitehtuuriin ja näyttelyihin.
Rakennus, jonka tiloissa arkkitehtuurimuseo tällä hetkellä toimii, rakennettiin vuonna 1899 alun perin tieteellisten seurojen käyttöön. Suomalaisaate oli alkanut nostaa päätään, ja suomalaisia tieteitä haluttiin korostaa. Tieteiden korostaminen näkyi rakennuksen käytön lisäksi arkkitehtuurissa. Vaikka tiedeseura lähtikin rakennuksesta, ei arkkitehtuuri hävinnyt mihinkään. Nykyisinkin arkkitehtuurimuseon tiloissa voi nähdä esimerkiksi sivistystä symboloivia joonialaisia pylväitä sekä portaikon, jonka koristeellisuuden lisääntyminen ylöspäin mentäessä symboloi tieteen ymmärryksen kasvua. Portaikko on vaikuttava sekä koristeellisuudeltaan että suuruudeltaan, se kun valtaa noin kolmanneksen rakennuksesta.
Arkkitehtuurimuseon historia on mainio esimerkki siitä, miten vahvasti arkkitehtuuria mukautetaan käyttötarkoitukseensa. Historian saatossa tarkoitus voi kuitenkin muuttua, esimerkiksi tiedeseuran lopetettua rakennuksen tiloissa järjestettiin hetki yliopiston jumppia. Kiertäessämme museoita kävi ilmi, että arkkitehtuurimuseon, samoin kuin kouluksi alun perin rakennetun Designmuseon tilat, eivät ole täysin ideaalit museotoimintaan. Museot yhdistävätkin toimintansa: uusi ja moderni museo on suunnitteilla Eteläsataman Makasiinirantaan. Ekologisuus sekä kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden periaatteet ovat painopisteitä uuden museon suunnittelussa.
Design- ja arkkitehtuurimuseoiden kokoelmista löytyy yhteensä yli 245 000 valokuvaa, 545 000 piirrosta ja 75 000 esinettä.
Museovierailut yllättivät lukiolaiset
Etenkin nuoret saattavat mieltää museoiden käsittelemät aiheet arkielämästä etäisiksi. Yllätys onkin, miten lähelle tavallista elämää Arkkitehtuuri- ja Design-museoiden näyttelyiden aiheet tulevat.
Arkkitehtuuri- ja Design-museoissa havainnollistetaan hyvin, kuinka suuressa ja olennaisessa osassa muotoilu ja arkkitehtuuri oikeastaan ovat ihan jokaisen elämässä ja miten monet asiat, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä, eivät aina sitä ole olleet.
Samalla nousee esille kuitenkin myös, että kyse ei ole vain rakennuksista ja muotoilusta; näyttelyt sukeltavat pintaa syvemmälle myös siihen, miten näillä kahdella arkisella aiheella voidaan ottaa kantaa myös merkittäviin yhteiskunnallisiin teemoihiin kuten yhdenvertaisuuteen ja vähemmistöjen oikeuksiin.
Näyttelyissä avataan esimerkiksi jokaiselle tutun Marimekon Tasaraita-malliston uraauurtavaa historiaa Suomen ensimmäisenä unisex-mallistona. Toisaalta tuodaan esille myös aiheen kääntöpuoli, eli se, että nykyisin juurikin tämä raitapaita sekä esimerkiksi Domus-tuolit ovat arvokkaita tuotteita, joihin kaikilla ei ole varaa. Edustavatko ne siis edelleen yhdenvertaisuutta? Entä mitkä voisivat olla vastaavia tulevaisuuden design-aarteita? Näyttelyt saavat vierailijan pohtimaan myös näitä kysymyksiä.
Museoissa tehdään tasa-arvotyötä ja kunnioitetaan moninaisuutta
Olemme tottuneet siihen, että historiassa ja sen mukana myös museoissa keskitytään ainoastaan historiankirjoituksen valtaväestöä edustaviin cis-sukupuolisiin heteromiehiin. Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa on päätetty ottaa normaaliin historian esittelyyn museoissa uutta kantaa esittelemällä Wivi Lönnin näyttely ja Kaiken kansan muotoilua -näyttely.
Näissä näyttelyissä museot tuovat esille esimerkiksi naisten panosta monien eri kaupunkien arkkitehtuuriin jo 1800- ja 1900-luvuilla sekä eri vähemmistökansojen tekemää designia.
Näyttelyt korostavat erilaisten ihmisten identiteettiä ja kansan moniäänisyyttä ja siten tuovat historian tutkittavaksi uudesta näkökulmasta. Naisten kanssa valokeilaa jakavat siis vähemmistökansat, kuten romanit ja saamelaiset, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.
Kuva: Neea Vehviläinen
–
Mikkelin lukiossa toimiva koululehti Progymnasman toimituskuntaan kuuluu yhteensä noin 30 opiskelijaa. Toimituskuntaan kuuluu toimittajia, kuvittajia ja taittajia. Progymnasmaa on tehty Mikkelin lukiossa kohta 10 vuoden ajan. Mikkelin lukiossa voi suorittaa useita mediakursseja.