Juha Leiviskän kanssa syntyi kirja, jonka päätoimittaja Elina Standertskjöld toivoo innostavan uuteen tutkimukseen ja tulkintoihin arkkitehdin työstä
Osta kirja Arkkitehtuurimuseon verkkokaupasta >
Akateemikko Juha Leiviskä (s. 1936) tunnetaan inhimillisestä, intiimistä ja ajattomasta arkkitehtuuristaan, joka heijastaa määrätietoista sitoutumista modernistisen perinteen kehittämiseen. Hänen arkkitehtuurinsa ystävää voi tänä jouluna ilahduttaa uutuusteoksella, joka antaa kokonaiskuvan Leiviskän tuotannosta keskittyen hänen töihinsä 2000-luvulla.
Kirjan päätoimittaja, filosofian lisensiaatti Elina Standertskjöld kertoo, että marraskuussa julkaistava teos on arkkitehdintyönsä vuonna 2020 lopettaneen Leiviskän ”viimeisin työ”. Sitä on tehty tiiviissä yhteistyössä hänen kanssaan.
Standertskjöld pitää kirjaa erityisenä juuri Leiviskän panoksen ansiosta. ”Juha halusi itse tehdä tämän kirjan”, Standertskjöld kertoo.
”Me artikkelien kirjoittajat, itseni lisäksi William J. R. Curtis ja Sirkkaliisa Jetsonen, olemme hänen kutsumiaan. Hänen oma äänensä nousee kirjassa keskeiseksi.”
Standertskjöldin mukaan Leiviskän toiveena oli, ettei kirjasta tehtäisi teoreettista tai ylitulkitsevaa. Leiviskä onkin kirjoittanut esittelytekstit kohteistaan itse. ”Kohdetekstit ovat tutkijoille aarreaitta. Kirjaan on saatu Juhan katse, joka on karsinut virhetulkintoja: ’tekstin pitää olla sellaista, että Ester-mummikin ymmärtää’.”
Omat sanat arkkitehtuurille
Arkkitehtina Leiviskä tunnetaan parhaiten kirkoistaan, jotka todistavat Standertskjöldin mukaan ”poikkeuksellisen hienostuneesta kyvystä käsitellä päivänvaloa”. Vuonna 2020 Leiviskä palkittiin kansainvälisellä The Daylight Award -palkinnolla. Tuomariston mukaan hänen luomansa valo ”ei ainoastaan valaise pintoja, vaan se näyttää syntyvän ja elävän itse arkkitehtonisessa tilassa.”
Leiviskän arkkitehtuurista on kirjoitettu paljon, ja sitä on tulkittu usein juuri valon käytön näkökulmasta. Leiviskä itse on rinnastanut arkkitehtuurinsa musiikkiin ja kertoo työstään mielellään musiikin termein.
”Juha on erittäin tarkka kielestä”, Standertskjöld kertoo.
”Hänellä on omia sanontoja ja sanat, joita hän haluaa aina käyttää kuvaillessaan omaa arkkitehtuuriaan. Hän käyttää kaunista kieltä. Viime metreillä hän muutti esimerkiksi sanan ’modulaatio’ sanaksi ’siirtymiä’.”
Kirjassa Juha Leiviskän oma ääni kuuluu myös artikkelissa ’Arkkitehtuurin pysyviä arvoja etsimässä’, jonka Standertskjöld nimeää Leiviskän henkiseksi testamentiksi. Siinä Leiviskä kertoo esimerkiksi suhteestaan talonpoikaisarkkitehtuuriin ja lapsuuden kesäpaikastaan Urjalankylässä. Pysyvän vaikutuksen ovat tehneet arkkitehdeista esimerkiksi saksalainen Heinz Bienefeld ja suomalainen Alvar Aalto.
Entä millaiset arvot ohjaavat Leiviskän suunnittelua?
Standertskjöldin mukaan Leiviskän arkkitehtuurille on ominaista, että rakennus sopeutuu paikkaansa hyvin. ”Juha osaa ottaa huomioon paikan historian ja olemassa olevat rakennukset. Hän inhoaa WAU-arkkitehtuuria. Hänestä arkkitehdin tulee olla nöyrä. Alvar Aaltokaan ei tehnyt rakennuksistaan esineitä, vaan arkkitehtuuri syntyi paikan ehdoilla. Rakennuksen ei ole tarkoitus nousta ympäristöstä esineenä, vaan parantaa jo olemassa olevaa. Oma historiansa ja paikan historia on tunnettava.”
Kirjaan koottiin yhdessä työluettelo tärkeimmistä kohteista 2000–2020
Elina Standertskjöld kiittää Juha Leiviskää päätöksestä lahjoittaa elämäntyönsä Arkkitehtuurimuseolle. Kirjan työluettelo, sen kuvat ja tiedot, perustuvat pitkälti Leiviskän Arkkitehtuurimuseolle lahjoittamaan kokoelmaan. Museon arkistossa piirustukset säilyvät ja ne ovat paitsi nykyisten, myös tulevien sukupolvien tutkittavissa. Itse hän on kirjaa tehdessään viettänyt arkistossa viikkoja tutkien piirustuksia. Työskentelyn lopputulos on työluettelo, joka ohjaa kiinnostuneen jatkossa helpommin Leiviskän töiden äärelle.
Ennen eläköitymistään Standertskjöld ehti toimia lähes vuosikymmenen Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitajana ja tietää, mistä puhuu. Ilman työluetteloa piirustuksia ei osata kysyä.
”Käydessäni läpi piirustuksia, olen löytänyt suunnitelmia, joiden olemassaolosta tutkijoilla ei välttämättä ole ollut tietoa. Mukana on pieniäkin suunnitelmia, jotka auttavat hahmottamaan arkkitehdin ajattelun kehittymistä ja töiden aikajärjestystä.”
”Myös kilpailutyöt ovat yllättäneet. En esimerkiksi tiennyt Juhan osallistuneen Kone Oy:n Munkkiniemessä sijaitsevan talon suunnittelukilpailuun. Ribe Kunstmuseumin suunnitelma puolestaan on erittäin kiinnostava suhteessa toteuttamatta jääneeseen Kajaanin taidemuseon suunnitelmaan. Mukana on myös taidemuseosuunnitelmia, jotka olivat minulle täysin uusia!”
Kuka? Elina Standertskjöld
Fil. lis. Elina Standertskjöld on työskennellyt Arkkitehtuurimuseossa eri tehtävissä vuosina 1981–2019. Hän on julkaisut kolmiosaisen kirjasarjan ”Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1980”, monografian Arkkitehti P.E.Blomstedt 1900–1935, teoksen The Dream of The New World -–American influence on Finnish Architecture from the Turn of the 20th Century to the Second World War sekä useita artikkeleita modernista suomalaisesta arkkitehtuurista sekä kansainvälisissä että kotimaisissa kokoomateoksissa ja näyttelyjulkaisuissa.
–
Arkkitehtuurimuseon julkaisema Juha Leiviskä 2000–2022 ilmestyy 30.11.2022.
Siirry verkkokauppaan tästä
Lue lisää kirjasta tästä
