Ulla Teräs: museoissa muistaminen yhdistyy tekemiseen ja kokemiseen

Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja FM Ulla Teräs on pitkän linjan museoammattilainen, joka suhtautuu intohimoisesti museoalan kehittämiseen. Haastattelussa Ulla avaa ajatuksiaan tulevasta hallitustyöstä ja Arkkitehtuurimuseon näkymistä myös laajemmin.

Kerro meille vähän itsestäsi ja suhteestasi museoalaan. Millainen näkökulma sinulla on museotyöhön?

Minulla on pitkä kokemus erilaisista museotöistä pienistä paikallismuseoista alan valtakunnallisiin kehityshankkeisiin. Olen ollut uudistamassa Helsingin kaupunginmuseota, tekemässä museoiden arviointimallia ja pohtinut museoita muun muassa hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Nykyisessä työssäni Opetushallituksen Kokeilukeskuksessa etsimme uusia keinoja koulutuksen kehittämiseen, joten tarkastelen museoita hiukan etäämmältä, julkisen sektorin uudistumisen näkökulmasta.

Punaisena lankana kaiken tekemisen läpi työssäni on kulkenut innostus museoiden kehittämistä kohtaan ja vahva usko museoiden vielä hyödyntämättömään potentiaaliin. En pelkää isoja, joskus vaikeasti hahmotettavissa olevia haasteita.

Olit mukana uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konseptityöryhmässä. Millaisia ajatuksia se avasi?

Konseptityö oli tiivis ja intensiivinen puristus, jonka aikana ehdimme kuitenkin haastatella, keskustella ja työstää aihetta yli 250 ihmisen kanssa.  Se, että kehittelimme ideoita yhdessä molempien museoiden ja ihmisten kanssa, piirsi näkyviin yhteisen unelman uudesta museosta. Siitä, mitä museo voisi merkitä Helsingille, Suomelle, maailmalle. Mitä se voisi merkitä museokentälle. Vakuutuin vahvasti siitä, että maailman parhaan arkkitehtuuri- ja designmuseon koti on Helsingissä ja näistä molemmista museoista on siihen.

Tässä murroksen ajassa pidän uuden museon visiota tulevaisuuden tekemisen museosta tärkeänä: maailmaa voi aina katsoa suunnittelijan silmin. Kaiken voi tehdä toisin. Kaiken voi tehdä paremmin. 

Millaisia asioita pidät museoissa tärkeinä?

Museoilla on ainutlaatuinen tehtävä toimia ihmiskunnan aktiivisen muistin paikkoina. Toisaalta tämä viittaa tallennustehtävään, joka kantaa yli sukupolvien. Toisaalta museolla on velvoite olla vahvasti läsnä tässä päivässä ja katsoa myös tulevaisuuteen. Museot tekevät tätä kaikkea vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.  Se, miten nämä sovitetaan tasapainoisesti yhteen, on museoiden haaste ja mahdollisuus. 

Millaisia haasteita / mahdollisuuksia museot kohtaavat juuri nyt?

Kyllä se minusta on tämä iso, käynnissä oleva yhteiskunnallinen murros. Museot eivät ole yhteiskunnasta erillinen saareke vaan osa yhteiskuntaa. Tarvitsemme uusia tapoja elää, asua ja rakentaa. Instituutioilla on oma roolinsa siinä. Jos museotyö on tähän asti ollut tiedon kokoamista, jakamista ja tulkitsemista, sekin muuttuu. Tässä ajassa korostuvat valmius keskustella, olla vuorovaikutuksessa ja ottaa kantaa. Tiedon rinnalla tulee vahva elämyksellisyys. 

Museon vanhat tehtävät eivät katoa, mutta uusia tarpeita ja tehtäviä nousee esimerkiksi keskustelun herättämiseen ja ihmisten oman tekemisen mahdollistamiseen. Minusta tämä muutos on nähtävissä Suomen museokentällä jo nyt. 

Mitä odotat hallitustyöskentelyltä tulevana vuonna?

Hallituksessa on hyvä ja moninäkökulmainen joukko osaamista ja asiantuntemusta: arkkitehtuurin ja museoalan syväosaamisesta talousosaamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Odotan tiivistä yhteistyötä museon, hallituksen ja edustajiston välillä. Tänä vuonna iso tehtävämme on uuden strategian luominen, joka johtaa myös uuden museon viitoittamaan suuntaan. 

Millaisia asioita haluat tänä vuonna Arkkitehtuurimuseossa edistää?

Uuden museon konsepti julkaistiin maaliskuussa 2019. Minusta hyvä tekemisen meininki ja yhteistyö Designmuseon kanssa on jatkunut sen jälkeen. Hallituksen puheenjohtajana haluan olla mukana vaalimassa ja kannustamassa museota siinä eteenpäin, kokeilemaan ja testaamaan jotakin uutta. Minusta suunta on Arkkitehtuurimuseossa tosi oikea.