Museo dialogissa

Erätauolla yhteiskunnallisista asioista keskustellaan toisia kuunnellen.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen museonjohtaja Reetta Heiskanen kertoo haastattelussa, millaisia kokemuksia Erätauko-keskusteluista on kahden vuoden aikana kerätty, ja miten menetelmää aiotaan hyödyntää Arkkitehtuurimuseossa jatkossa.

Voisivatko museot toimia alustana rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle? Arkkitehtuurimuseossa tutkittiin kahden vuoden ajan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kehittämän Erätauko-dialogityökalun käyttöä. Dialogien ohjausta kehitettiin yhteistyössä kouluttajien ja palvelumuotoilijoiden kanssa. Nyt museolla on käytössään toimiva konsepti yhteiskunnallisen keskustelun luotsaamiseen turvallisessa ilmapiirissä museotilassa tai muualla. 

Kertoisitko ihan aluksi, mistä Erätauko-dialogeissa on kysymys.

Erätauko on työkalu rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Se on menetelmänä jokaisen hyödynnettävissä ja sopii kaikenlaisten aiheiden käsittelyyn. Erätauolla ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen syventääkseen ymmärrystä sovitusta aiheesta. Keskustelua käydään oman kokemusmaailman kautta, keskustelijoiden väliset hierarkiat unohtaen. Kuuntelu on tärkeä osa dialogia. Ajatuksena on, että voimme kaikki oppia toisiltamme jotakin, ellemme faktisesti itse asiasta niin ainakin siitä, miten toinen on asian kokenut. Tärkeintä keskustelussa ei ole löytää todennettua tietoa vaan ymmärtää, millaisena käsiteltävä aihe eri näkökulmista näyttäytyy. Ohjaaja luotsaa keskustelua niin, että kaikki näkökulmat tulevat käsitellyiksi ja jokainen tulee kuulluksi. Ohjeet keskustelun ohjaamiseen ovat luettavissa Sitran sivuilla. 

Millä tavalla Erätauko otettiin Arkkitehtuurimuseossa käyttöön?

Tutustuimme Erätauko-menetelmään Museot dialogitiloina -pilotissa 2018–2019. Osallistuimme silloin Sitran mentoroimaan Erätauko-ohjelmaan, jonka puitteissa ensimmäiset meistä kouluttautuivat Erätauko-keskustelujen vetäjiksi. Halusimme hahmottaa, voisiko Erätauko olla toimiva työkalu yhteiskunnallisen keskustelun aktivoimiseksi museoissa. Kokemukset olivat rohkaisevia.

Museoviraston kaksivuotinen Ideariihi-avustus mahdollisti konseptin jatkotyöstämisen. Palvelumuotoilutoimisto &May auttoi meitä tarkentamaan dialogien kohderyhmiä ja kysymyksenasettelua. Saimme heiltä apua myös ensimmäisten dialogien fasilitointiin ja dokumentointiin. 

Hyödynsimme Erätauko-menetelmää lähimpien sidosryhmiemme kanssa ajankohtaisten asioiden työstämisessä. Erätauko sopi myös uusien yhteistyökumppanuuksien muodostamiseen. Kahden vuoden aikana kutsuimme dialogiin erilaisia yhteisöjä, jotka toivat museoon keskusteltaviksi omia aiheitaan. Kollektiivisen keskustelun kautta ymmärrystä syvennettiin esimerkiksi puuarkkitehtuurista, saunakulttuurista ja palvelumuotoilusta. Koululaisten ja opiskelijoiden kanssa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja omasta lähiympäristöstä. Oli mukava huomata, että pystyimme museona etsimään ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin hyvässä̈ vuorovaikutuksessa erilaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa. 

Miksi museot sopivat paikoiksi dialogille?  

Lähtökohtaisesti museoilta odotetaan nykyisin ajankohtaisiin asioihin tarttumista aikaisempaa enemmän jopa museolain puolesta. Jotta nämä odotukset voivat täyttyä, on tärkeää etsiä toimivia työkaluja käytännön työn tueksi. Nostamme ajankohtaisia teemoja esille näyttelyissä ja tapahtumissa. Näiden lisäksi yleisöä voidaan haastaa keskustelemaan myös itse esille nostamistaan asioista.

Museona visiomme on olla asiantuntijana läsnä kaikkien arkkitehtuurista kiinnostuneiden elämässä. Haluamme olla siellä, missä ihmiset ovat. Ajankohtaisuus on elävää, kun se nousee ryhmien ja ihmisten aidoista tarpeista. 

Museot sopivat dialogien ympäristöiksi myös siksi, että yleisesti niihin luotetaan. Museo on tavallaan arjen ympäristöstä irrallinen, neutraali paikka. Olemme saaneet koululaisilta mukavia kommentteja siitä, että keskustelu museossa on tuntunut vapaammalta kuin koulussa: on ollut kiinnostavaa kuulla toisten ajatuksia arjen tavanomaisten ympäristöjen ulkopuolella.

Mitä seuraavaksi?

Olemme nyt saaneet ensimmäisen vaiheen Erätauko-keskusteluissa päätökseen. Nyt suunnittelemme menetelmälle pysyvää paikkaa osana museotyötä. Haluamme jatkaa osaamisen kehittämistä dialogisen johtamisen mallilla.   

Tällä hetkellä, museon ollessa valtioneuvoston linjauksen mukaisesti väliaikaisesti suljettuna, järjestämme Erätauko-keskusteluja poikkeustilanteeseen liittyen muun muassa henkilökunnalle ja lähimmille sidosryhmille. Nämä keskustelut toteutetaan etäyhteydellä.

Museon avaamista ennakoiden voisin mainita tässä myös kirjaston Open Call -tapahtumahaun, jonka avasimme aikaisemmin. Meillä voi siis jatkossa järjestää omia tapahtumia maksutta. Ainoa ehto on, että tapahtumien on oltava avoimia kaikille. Erätauko-keskustelut voisivat olla yksi tällainen yleisön puolelta nouseva tapahtumamuoto. Riittää, että ryhmällä on aihe, josta keskustelu halutaan järjestää. Museon henkilökunta auttaa tilaisuuden fasilitoimisessa ja dokumentoinnissa. 

Hyödynnämme Erätaukoa menetelmänä myös syksylle 2020 suunnitteilla olevan Puhutaan puusta -keskusteluklubin muodossa. Tämä kuratoitu kokonaisuus tuotetaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

–

Kiitämme:
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra: Erätauko- mentorointiohjelma 2018–2019
Museovirasto: Ideariihi-avustus 2018–2019