16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space -arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut ovat alkaneet Arkkitehtuurimuseossa. Viikon pituisissa kesäkouluissa 16–20-vuotiaat osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Osallistujat ovat saaneet muokatakseen myös yleisölle avoimen Studion Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa. Uutiskirjeen haastattelussa yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen ja yleisötyövastaava Jemina Lindholm kertovat, mistä kesäkouluissa on kysymys.

Miten ajatus Arkkitehtuurimuseon kesäkouluista muodostui?

Arja-Liisa: Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Fill This Space -kesäkoulut jatkavat Arkkitehtuurimuseon nuorten kanssa tehtävää työtä. Aloitimme lukuvuonna 2020–2021 kerran viikossa kokoontuvan yläkoululaisten hissakerhon. Toimintamme keskeinen tavoite on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön demokratisointi yhteisenä aiheena, ilmiönä ja asiana.

Jemina: Pyysimme You Tell Me -kollektiivia mukaan yhteistyöhön jo suunnitteluvaiheessa, sillä olimme vaikuttuneita heidän tekemästään työstä. Kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla ja heidän toimintansa pohjaa vahvasti vertaisoppimiseen. Arkkitehtuurimuseo ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yksin. Kesäkoulut ovat yksi esimerkki siitä, miten toimia ajankohtaisten ilmiöiden äärellä yhdessä.

Lähtökohtana koko kesäkoulutoiminnalle oli monisukupolvinen ja näkökulmainen oppiminen. Jokaisessa kesäkoulussa on kaksi ohjaajaa, Arkkitehtuurimuseon museopedagogi ja You Tell Me -kollektiivin jäsen. Niinkin yksikertaisella asialla kuin kahdella ohjaajalla on mahdollista haastaa perinteistä kouluasetelmaa. Se mahdollistaa myös sen, että ohjaajat voivat kesäkoulun aikana tukeutua toisiinsa ja heittäytyä huolettomammin toimintaan mukaan. Myös erilaisten vahvuuksien on mahdollista nousta näin esiin.

Millaisia aiheita kesäkouluissa käsitellään?

Arja-Liisa: Kesäkoulut suunnitellaan osallistujien omien sisältötoiveiden pohjalta. Hakukirjeissä näkyy, että 16–20-vuotiaat pohtivat aivan samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä.

Jemina: Haluamme kehittää kesäkoulutoimintaa avoimen oppimisalustan suuntaan. Tavoitteena ei ole tietystä positiosta käsin päättää, mitä aiheita kouluissa käsitellään, vaan herkistyä sille, mitä nuoret hakemuksissaan kirjoittavat ja jakavat. Kesäkoulujen aiheet ja sisällöt poimittiin hakijoiden hakemuksista, ja kesäkoulutyöryhmä suunnitteli ohjelman niiden perusteella. Keskiössä on ajatus siitä, miten voimme tukea ja antaa resursseja siihen ajatteluun ja toimintaan, joita 16–20-vuotiaat jo ilmaisevat hakemuksissaan. Koulut ovat sisällöllisesti erilaisia, vaikka rakenteeltaan samankaltaisia. Lukujärjestykseen on pyritty jättämään huokoisuutta, jotta suunnitelmaa on mahdollista myös muuttaa kesäkoulun aikana, jos siltä tuntuu. Nämä kuvailut toiminnasta ovat tietenkin toiveita ja olettamuksia myös museon puolelta. Palautteen avulla saamme toivottavasti tietää, miten todellisuudessa onnistuimme. Ja miten voimme kehittää toimintaamme tulevaisuutta ajatellen.

Miten arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä kesäkouluissa lähestytään?

Jemina: Lähestymme arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä monista eri näkökulmista kesäkoulusta riippuen. Kuitenkin kaikille kouluille yhteiseksi työskentelymenetelmäksi muodostui kesäkouluvierailijoiden kanssa työskentely, luonnoskirjatyöskentely ja retkien tekeminen. Esimerkiksi ensimmäisessä kesäkoulussa viikkoa oli teemoiteltu havaintojen, utopioiden, visioiden ja reflektoinnin alle. Jokaisena kesäkoulupäivänä aihetta lähestyttiin eri tavalla mm. havaintopiirustuksen, karttojen, esitystaiteen ja installaatioiden rakentamisen näkökulmista.

Arja-Liisa: Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Kesän aikana järjestetään kolme kesäkoulua, miten ne eroavat toisistaan?

Jemina: Kesäkoulut suunnitellaan osallistujien hakukirjeissään kertomien sisältötoiveiden perusteella. Näin jokaisesta koulusta on muodostunut osallistujien näköinen. Yksi kesäkouluista on lisäksi englanninkielinen. Näimme tämän yhtenä keinona edistää saavutettavuutta. Odotamme innolla, mitä kesä kaikkien koulujen osalta tuo tullessaan.

Kesäkoululaiset ottavat haltuunsa myös Studion Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa. Kertoisitteko vähän tästä.

Arja-Liisa: Studio on yleisölle avoin maksuton tila Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa. Sinne kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa nuorten esille nostaamiin teemoihin, ja siihen kuinka he ovat niitä kesäkouluissa käsitelleet.

Fill This Space Summer School – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut
Arkkitehtuurimuseon Studiossa 08.06.–05.09.2021
Siirry näyttelyyn